Jaakko Melentjeff

/nettisivu1

About nettisivu1

This author has not yet filled in any details.
So far nettisivu1 has created 3 blog entries.

No ainakin äänikirjoista

2019-01-13T14:16:02+00:00

13.1.2019

Näinköhän tässä käy, että blogipäivitykset lähtevät maailmalle sunnuntaisin, vaikka kovasti lupailin maanantaiaamuja? Kun ikkunasta katsoo juuri nyt täällä Ylöjärvellä, aurinko paistaa taivaalta ja pakkasta on mukavat seitsemän astetta jos sitäkään. Maastopyörä pitäisi siirtää kylmävarastosta hetkeksi sisään eteiseen sulamaan, jos mielin huomenaamuna käyttää työmatkalla pyörän kaikkia vaihteita. Viime viikolla oli vaihtelevasti lumisadetta, suojaa ja sitten taas pakkasta, joten jotain pääsi jäätymään. Viime viikon saldo oli 4 pyöräilypäivää ja 120 km. Perjantaina löysäilin eli autoilin. Pahoittelen autoilun aiheuttamaa hiilijalanjälkeä.

Pyörämatkat töihin ja takaisin ovat viime viikkoina taittuneet kuin huomaamatta, kun ryhdyin kuuntelemaan äänikirjoja. Tällä hetkellä on kuuntelussa Mika Waltarin Mikael Karvajalka, jossa on hulppeat 32 tuntia kuunneltavaa. Jäljellä siitä on 12 tuntia, eikä aika ole käynyt pitkäksi. Jostain syystä olen välttänyt Waltarin tuotannon tyystin, mutta pari vuotta sitten luin Johannes Angeloksen, joka Mikael Karvajalan tavoin on historiallinen romaani ja kertoo Konstantinopolin valloituksesta v. 1453. Mikael Karvajalka taas on ajoitettu 1520-luvun kuohuvaan Eurooppaan. Luulen, että luen ja kuuntelen Waltarin tuotantoa jatkossakin. Voi olla, että äänikirjojen osalta tulen keskittymään enemmän elämäkerta- ja tietokirjoihin, kun taas kaunokirjallisuutta luen oikeana paperisena (miksei e-kirjanakin) kirjana. Fiktiivisessä kerronnassa kun on oma kerronnallinen merkityksensä jokaisella kirjaimenlyönnin asettelulla kappalejakoineen. Äänikirjat ovat sillä tavalla kuitenkin hieman eri juttu, vaikka hyvin tehtävästään suoriutuva eläytyvä kertojaääni voi toki tuoda sellaisia nyansseja esiin tekstistä, mitä paperiversiota lukien ei ehkä huomaa tavoittaa. Lopputulemana kai on, ettei perinteisen kirjan ja äänikirjan suhteen voi koskaan päästä mihinkään absoluuttiseen totuuteen, koska luku- ja kuuntelukokemus tulee aina kuitenkin olemaan jokaisen yksilön täysin subjektiivinen kokemus. Itse asiassa joulukuussa kuuntelin erään kirjan 1,5-kertaisella nopeudella, koska kertojaääni oli tosi ärsyttävä. Ja tuolla nopeammalla temmolla ääni oli ihan siedettävä ja kirjan pystyi kuuntelemaan sujuvasti, vaikka vauhtia olikin hiukan enemmän. Kokeilin toki vieläkin nopeampaa kerrontanopeutta, mutta kertojaääni alkoi muistuttaa liikaa Tikua ja Takua eli oravaa, eikä tarinan vauhdissakaan pysynyt enää mukana, vaikka oli pyörä kulkupelinä.

Mitä pyöräilyyn kuulokkeet päässä tulee, eihän sitä samalla tavalla kuule ympäristön ääniä. Työmatkani kulkee alusta loppuun pyörätietä myöten ja tärkein aisti on näköaisti. Pitää koko ajan seurata edessä olevaa liikennettä tai tulee noutaja. Risteyksissä jo maalaisjärki sanoo, että vauhti pois ja varaudu aina siihen, että autoilija tai jalankulkija päättää sittenkin tulla ensin, vaikka etuajo-oikeus olisi pyöräilijällä. Liikenteessä ei pitäisi koskaan olla kiire. Voisin kyllä kirjoittaa kokonaisen blogikirjoituksen omista virheistäni liikenteessä jalankulkijana, pyöräilijänä ja autoilijana, eikä se olisi suinkaan lyhyt yhteenveto.

Odottelen edelleen Papin koston kansikuvan lopullisen version julkaisua kustantajan internetsivuilla, jonka jälkeen uutisoin nämä uudistetut kirjailijasivuni julkaistuiksi.

Jos haluat tutustua siihen, mitä kirjailijana oleminen on Suomessa, suosittelen sinua lukemaan kirjailija J.P. Koskisen blogia Savurenkaita (https://jpkoskinen.wordpress.com/), jossa hän valottaa omaa kirjailijan arkeaan ja alan markkinatalouden lainalaisuuksia. Itse olen vasta kirjailijan taipaleeni alkupäässä (toivottavasti niin, enkä suin surminkaan jo sen loppusuoralla) ja toivon kovasti, että saan tilaisuuden jatkaa valitsemallani polulla. Tulen taatusti myöhemmissä blogikirjoituksissa avaamaan tarkemmin kirjoittamistani, mutta tässä kohtaa tyydyn toteamaan, että ilman sataprosenttista motivaatiota ei jaksaisi työpäivien jatkeeksi kirjoittaa riviäkään. Ja vilpittömin kiitos kirjoittamisen mahdollistumisesta lähtee vaimolleni, joka paikoin työntää ja toisin paikoin vetää minua eteenpäin, kun jaksamisen ja motivaation yhteenlaskettu summa on jostain inhimillisestä tekijästä johtuen laskenut alle mainitun sadan prosentin. Siinä mielessä Stephen Kingin osin elämäkerrallinen kirjoittamisopas Kirjoittamisesta tulee itselle hyvin lähelle, sillä tässä kirjassaan King kertoo, mikä vaikutus hänen vaimollaan on ollut koko Kingin kirjailijan uran ajan. Erityisen koskettava detalji on, mitä hänen vaimonsa teki, kun King toipui vakavasta auto-onnettomuudesta ja ryhtyi pitkän tauon jälkeen vaimonsa tuella taas kirjoittamaan.

Helsingin Sanomissa julkaistiin 2.1.2019 ranskalaisen kirjailijan Pierre Lemaitren haastattelu. Hänen esikoisromaaninsa Irene julkaistiin v. 2006, jolloin hän oli 56-vuotias. Sitä ennen hän sai käsikirjoituksestaan 22 kustantajalta hylkäyskirjeen, kunnes yksi niistä pyörsi päätöksensä ja kirja julkaistiin. Teoksesta tuli arvostelu- ja myyntimenestys. Ranskan arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon Prix Goncourtin Pierre Lemaitre sai romaanista Näkemiin taivaassa vuonna 2013. Tämä romaani sittemmin filmatisointiin ja sen käsikirjoittajana Lemaitre sai viime vuonna César du cinéma -palkinnon. Rikoskirjailijana hän on saanut kolmasti kansainvälisen rikoskirjailijoiden liiton myöntämän Tikari-palkinnon. Helsingin Sanomien artikkelissa Lemaitre avaa haastattelussa mm. tällä tavalla:

”Aiemmin lähinnä kirjallisuuden­opettajana ja psykologina työskennellyt Pierre Lemaitre muistuttaa, että monien lukijoiden ja erityisesti monien toimittajien mielestä kirjailijaksi synnytään eikä sellaiseksi voi oikeastaan kehittyä tai kouliintua. Hän ei usko tällaista hölynpölyä. Romaanien kirjoittaminen on ammatti siinä missä joku toinenkin. Sen voi opetella. Taito vaatii jatkuvaa opettelua – etenkin jos haluaa olla työssään hyvä.

Kirjailijaksi Pierre Lemaitren (s. 1951) ajoi monille tuttu haave hypätä kirjallisuuden aidan toiselle puolelle. ”Luullakseni halusin kokeilla, millaista on olla toisessa roolissa. Sen sijaan, että olisin kirjoja ahmiva lukija, halusin kirjoittaa kirjoja toisten ahmittavaksi. Halusin nähdä, pystynkö siihen ja tuottaako se minulle samanlaista mielihyvää.”

Olen lukenut kolme Lemaitren kirjaa ja pitänyt kaikista niistä.  Mitä tulee hänen ensimmäisen kustannussopimuksensa saamiseen 22 hylkäyspäätöksen jälkeen, nousee monissa shakkikirjoissa siteerattu totuus elävästi mieleen: ”vain häviämällä oppii voittamaan.”

Jaahas, tämänkertainen blogi taitaa olla aika lailla tässä?! En miettinyt etukäteen, mitä kirjoittaisin, mutta kaikki edellä kirjoitettu oli luultavasti päällimmäisimpänä ajatuksissa. Piti sanomani vielä, että kannattaa liittyä Suomen Dekkariseuran jäseneksi, jos olet kiinnostunut jännityskirjallisuudesta. Jäsenenä saat neljä kertaa vuodessa Ruumiin kulttuuri -lehden, etkä menetä enää tiedonjyvääkään kotimaisen ja ulkomaisen jännityskirjallisuuden ajankohtaisimmasta ytimestä.

Seuraavan kerran uusi blogi ensi sunnuntaina. Mukavaa alkavaa viikkoa!

No ainakin äänikirjoista2019-01-13T14:16:02+00:00

Loppiaisen jälkeen

2019-01-08T14:29:14+00:00

7.1.2019

Ja näin alkoi säännöllinen blogikirjoittelu joka maanantai. Itse asiassa tämänkin tekstin kirjoitan jo sunnuntain puolella ennen nukahtamista. Luultavasti en tule jatkossakaan kirjoittamaan blogia maanantaisin, vaan ainoastaan julkaisen tuolloin uuden kirjoituksen jo aamusta. Syy on yksinkertaisesti se, että arkipäivinä herätys on klo 06.05 ja maastopyörä liikahtaa 15 km:n työmatkalle viimeistään klo 06.50. Aamutoimet on rakennettu melkein minuutin tarkkuudella, jos pieni liioittelu sallitaan.

Viikonloppu sujahti tällä kertaa uusia nettisivuja pystytellessä kaiken muun viikonloppuun ajoitetun toiminnan ohessa. Ja nettisivujen savotan osalta ilmaantui yllättävän paljon ratkottavia ongelmia, joista hankalimmat on onnekkaasti jo miltei selätetty. Luulen, että tulevan viikon aikana saan vielä joitakin asioita viilattua kohdilleen. Tämä blogisivu täytyy myöskin sisustaa vielä kokonaan uusiksi, mutta juuri nyt on pääasia, että pystyin aloittamaan blogikirjoittelun. Pyydän siis vielä hieman kärsivällisyyttä, sivusto saa lähitulevaisuudessa kyllä uutta ilmettä ja lukijaystävällisyyttä.

Ei ole vaikea arvata, että muuhun kirjoittamiseen tuli parin päivän tauko edellä mainitusta puuhastelusta johtuen. Loppiainenkin livahti ohi niin, että muistin sen vasta… nyt. No, kävi loppiainen mielessä jo iltapäivällä, kun purimme joulukuusen koristeista ja kannoimme kuusen ulos. Joulu on nyt todellakin ohi ja arkisesti lähdetään kevättä ja valoa kohti. Tänään maanantaina (jep, kirjoitan tätä edelleen sunnuntaina) on tarkoitus työpäivän päälle illalla kirjoittaa käsikirjoitusta, joka on ollut jo jonkin aikaa työn alla. Papin koston sain puolestaan oikoluettua viikko sitten ja se on jo kustantajalla ja millä hetkellä hyvänsä matkalla kirjapainoon. Julkaisuajankohta on 20.3., mutta kirja tulee luultavasti helmikuun puolella saataville, ensin kirjakauppoihin ja hiljalleen siitä sitten kirjastoihin.

Tältä erää jätän tähän ja painun muutamaksi tunniksi nukkumaan, mutta toivottavasti jaksat jatkossakin palata lukemaan blogiani!

Loppiaisen jälkeen2019-01-08T14:29:14+00:00

Uusi sivusto päivitetty

2019-01-08T14:32:46+00:00

5.1.2019

Niinhän siinä sitten kävi, että tämä uusi sivusto tuli päivitettyä tässä kohtaa eli 5.1.2019.

Etusivun Papin koston kansikuva on otettu Atenan kevään 2019 katalogista, eikä kuva ole vielä varmuudella lopullinen. Kustantaja julkaisee kansikuvan netissä vasta sitten, kun lopullinen versio on valmis. Katalogista valokuvattuna Papin koston kansikuvan laatu on (etusivulta havaitun mukaisesti) heikkolaatuinen, mutta asia korjaantuu heti, kun lopullinen kansikuva on käytettävissä. En kuitenkaan enää malttanut odotella pidempään lopullista kansikuvaa, joten ”taiteilin” sen katalogin kuvasta ja toteutin sivustopäivityksen. Lähiviikkojen aikana sivuston sisältö vielä täydentyy ja hioutuu, mutta se on nyt kuitenkin jo nähtävillä. Ja pääsen aloittamaan blogikirjoittelun.

Blogi-sivulta (jota luet juuri nyt) voitkin sitten seurata ajankohtaisia uutisia ja muita kuulumisiani. Olen ajatellut kirjoittaa blogiin viikoittain, joten voit lukea tästä eteenpäin uuden blogijutun joka maanantaiaamu. Kirjoituskuulumisten lisäksi kerron muita kuulumisia ympäripyöreästi maan ja taivaan väliltä. Ensi maanantaiaamuna sitten jo lisää eli ylihuomenna 7.1. Tervetuloa lueskelemaan!

Uusi sivusto päivitetty2019-01-08T14:32:46+00:00